Phenquestions
Innoittamana Babbage
Howard Aiken oli jatko-opiskelija Harvardissa, kun hän keksi laitteen, joka pystyy automaattisesti laskemaan differentiaaliyhtälöt, konseptin, kun hänellä oli vaikeuksia matemaattisen fysiikan ongelmien ratkaisemisessa tutkimuksessaan.[1] Hän kuvitteli koneen, joka pystyi ottamaan vastaan paljon matemaattisia syötteitä ja tuottamaan tarkkoja ja luotettavia tuloksia lyhyessä ajassa. Alkuperäisen suunnittelunsa jälkeen hän otti yhteyttä joihinkin valmistajiin, mutta kukaan ei ollut kiinnostunut. Aiken tutki muita tekniikan edistysaskeleita parantamaan suunnittelua. Hän päätyi lopulta Henry Babbagein esittelyyn isänsä analyyttisestä moottorista Harvardissa, joka suoritettiin 70 vuotta ennen. Huomaten yhtäläisyydet suunnittelunsa ja Charles Babbetin suunnittelun välillä, Aiken tutki Babbetin työtä analyyttisessä moottorissa ja käytti periaatteitaan uuden käsitteellisen suunnittelun kehittämisessä. Aiken valmistui suunnittelusta vuonna 1937 ja sai Harvardin tiedekunnan tuen, joka vaikutti hänen ponnisteluistaan. Hän esitteli suunnittelunsa useille valmistajille. Aiken sai lopulta IBM: n nyökkäyksen vuonna 1939, kun IBM: n silloinen puheenjohtaja Thomas Watson piti sitä yrityksen hyvänä julkisuutena ja mahdollisuutena esitellä yrityksen kykyjä.[2]
Automaattinen sekvenssiohjattu laskin
Koneen rakentaminen aloitettiin vuonna 1939 IBM: n tehtaalla Endicottissa, NY. Alkuperäinen rakenne koostui sähkömekaanisista komponenteista, kuten kytkimistä, releistä, pyörivistä akseleista ja kytkimistä. Yhteensä yli 750 000 komponenttia, 500 mailia johtoja ja 3 miljoonaa liitäntää käytettiin.[3] Syöttö tapahtui 24-kanavaisen rei'itetyn paperinauhan, kahden kortinlukijan ja kortinreiän kautta, ja tulosteen tulosti kaksi sisäänrakennettua kirjoituskonetta.[4] Valmistunut laite oli koko huone, joka painoi viisi tonnia ja oli 51 jalkaa pitkä, 8 jalkaa korkea ja 2 jalkaa syvä. Laite suljettiin monimutkaiseen koteloon, jonka on suunnitellut IBM: n teollisuussuunnittelija Normal Bel Geddes. Viiden vuoden ja noin 300 000 dollarin jälkeen IBM toimitti valtavan laskimen Harvardiin helmikuussa 1944. Laitetta alun perin kutsuttiin Automaattinen sekvenssiohjattu laskin (ASCC) kirjoittanut IBM. Tuolloin suurimpana sähkömekaanisena laskimena ASCC pystyi käsittelemään summaamisen tai vähentämisen 1 sekunnissa, kertolasku 6 sekunnissa ja jakamisen 15: ssä.3 sekuntia. Lisäksi laite pystyi laskemaan logaritmiset ja trigonometriset toiminnot hieman yli minuutissa.[5] Koska se on pohjimmiltaan laskin, jolla voidaan laskea massiivisia matemaattisia operaatioita, laitetta kutsuttiin myös Harvardin laskimeksi.'[6] Vasta myöhemmin, kun Aikenin ja IBM: n välillä oli hajoaminen, Aiken alkoi kutsua laitetta "Harvard Mark I: ksi" tai yksinkertaisesti "Mark I: ksi".'
Ensimmäiset operaattorit
Mark I: tä operoivat ensin Harvardin siviilit Robert Campbellin johdolla, joka juoksi sarjan testiajoja laitteen asennuksen jälkeen. Toukokuussa 1944 Yhdysvaltain laivaston laivatoimisto lähetti miehistönsä käyttämään laitetta yhdessä Harvardin teknikoiden kanssa. Vuonna 1946 Aiken ja Grace Hopper julkaisivat koneen käyttöohjeen, Automaattisen sekvenssiohjatun laskimen käyttöohje, mikä dokumentoi koneen fyysiset komponentit, käytön, kunnossapidon ja ohjeet koneen ohjelmointiin. Huolellisten ja yksityiskohtaisten ohjeidensa ansiosta käsikirjasta tuli myös ensimmäinen tietokoneohjelmointikirja. Mark I: n vuosina 1946-1950 painamat matemaattiset taulukot koottiin sarjaan kirjoja, Laskentalaboratorion vuosikirjat.
Valtava sotilaallinen apu
Suurimmaksi osaksi Mark I: tä käytettiin laskemaan ja tulostamaan matemaattisia taulukoita, joita armeija käytti suunnitellessaan laajan valikoiman sotilaallisia laitteita, kuten vedenalaisia havaitsemisjärjestelmiä, valvontakameroita ja tutkia. Mark I: tä käytettiin myös laskemaan Bessel-funktiot yhdessä sen pisimmistä projekteista, joista jotkut viittasivat nimellä 'Bessie.Mutta kenties sen merkittävin panos armeijaan oli Manhattan-projektissa, joka loi ensimmäiset ydinaseet. John von Neumann, Manhattanin projektin veteraani, juoksi ensimmäisiä Mark I -ohjelmaa työskennellessään atomipommien räjähdyksen parissa.
Mark I -kiista
Harvard Mark I -menestyksen menestystä ei säästetä sen kiistoista. Laitteen lanseeraamisen jälkeen vuonna 1944 Harvardin uutistoimisto antoi lehdistötiedotteen, jossa Aiken väitettiin olevan koneen ainoa keksijä ja joka ei ottanut huomioon IBM: n insinöörien ponnisteluja. Kahdeksasta sivusta vain yksi kappale kirjoitettiin IBM: n panoksesta, mainitsematta yrityksen ratkaisevaa merkitystä koneen rakentamisessa ja kehittämisessä. Lisäksi julkaisu julkaistiin ilman IBM: n kuulemista.[7] Nämä syvästi raivostuneet Thomas Watson, joka oli henkilökohtaisesti hyväksynyt Aikenin projektin, ja hän osallistui vastahakoisesti vihkimisseremoniaan elokuussa 1944. Vaikka Aiken myöhemmin rauhoitti häntä, kaikki Aikenin tulevat projektit rakennettiin ilman IBM: n apua.
Jätä merkki
Harvard Mark I on monumentaalinen keksintö tietotekniikan historiassa. Mark I sekoitti matemaattisia taulukoita 16 vuoden ajan ja saattoi lopulliset laskelmat päätökseen vuonna 1959. Mark I: n jälkeen Aiken kehitti vielä kolme samanlaista konetta, jotka hän nimitti Mark II: ksi, Mark III: ksi ja Mark IV: ksi. Aivan kuten mikä tahansa muu laite, sen edistyneempien seuraajien kehitys teki Mark I: stä teknisesti vanhentuneen. Nykyään osat alkuperäisestä koneesta ovat esillä Harvardin yliopiston tiedekeskuksessa, kun taas jotkut laitteen osat menivät IBM: lle ja Smithsonian-instituutille.
Lähteet:
[1] Historiallisten tieteellisten instrumenttien kokoelma. "Mark I -tietokone Harvardin yliopistossa" N.d., http: // sivustot.harvard.edu / ~ chsi / markone / noin.html Pääsy 12. lokakuuta 2020
[2] Jeremy Norman. "Harvard Mark 1: n ja sen ohjelmiston kehityksen avainkysymyksiä Howard Aiken ja Grace Hopper", Tietohistoria, N.d., https: // www.tiedon historia.com / detail.php?id = 624 Käytetty 12. lokakuuta 2020
[3] Wikipedia. "Harvard Mark I", N.d., https: // fi.wikipedia.org / wiki / Harvard_Mark_I Pääsy 12. lokakuuta 2020
[4] Britannica. "Harvard Mark I" N.d., https: // www.britannica.fi / tekniikka / Harvard-Mark-I 12. lokakuuta 2020
[5] Wikipedia. "Harvard Mark I", N.d., https: // fi.wikipedia.org / wiki / Harvard_Mark_I Pääsy 12. lokakuuta 2020
[6] Historiallisten tieteellisten instrumenttien kokoelma. "Mark I -tietokone Harvardin yliopistossa" N.d., http: // sivustot.harvard.edu / ~ chsi / markone / noin.html Pääsy 12. lokakuuta 2020
[7] J.A.N. Lee. ”Tietokonepioneerit”, IEEE Computer Society, N.d., https: // historia.tietokone.org / tienraivaajat / aiken.html 12. lokakuuta 2020
